Suomenhevonen on ainoa täysin suomalainen hevosrotu ja sen englantilainen nimi Finnish universal viittaa sen monipuolisuuteen ja siihen, että rotu sopii lähes kaikkeen, mitä hevosella tehdään, ratsastuksesta aina maatöihin. Suomenhevonen kuuluu ns. kylmäverisiin rotuihin ja on tunnettu kestävänä ja kylmäveriseksi verrattain nopeana hevosena esimerkiksi raveissa. Joidenkin asianharrastajien (etenkään brittien) mielestä suomenhevonen ei kuulukaan kylmäverihevosiin.

Suomenhevonen onkin nykyään suosittu niin ratsuna kuin raviurheilussa, mutta maatalouden koneellistumisen myötä sen perinteisimmät työt pellolla ja metsissä ovat loppuneet lähes kokonaan. Vain jotkut harrastajat tekevät enää esimerkiksi tukinajoa suomenhevosilla, vaikka hevonen onkin joissain oloissa traktoria parempi vaihtoehto. Tavallisimmin suomenhevosen voi nähdä töissä poliisin ratsuna.

Suomenhevonen on keskikokoinen hevonen ja sen säkäkorkeus on keskimäärin 155 cm, mutta tätä hevosta on neljää toisistaan poikkeavaa rakennetyyppiä. Tällä hetkellä suosituin tyyppi on luultavasti kevyt ravihevonen, mutta myös raskaista työhevosia jalostetaan yhä. Rotumääritelmän mukainen suomenhevonen on luonteeltaan miellyttävä, rakenteeltaan voimakas ja monipuolinen. Sen kuuluu myös olla eloisa, valpas ja helposti käsiteltävä, terve ja pitkäikäinen eläin. Väriltään se on tavallisimmin rautias, mutta melko tavallinen on myös liinakko valkoisin merkein. Tällä rodulla kaikki väritykset ovat kuitenkin sallittuja.

Suomenhevosen arvostusta ja käyttöä lisäämään on perustettu Suomenhevosliitto ry. Se pyrkii kartuttamaan tietoa suomenhevosesta ja jakamaan sitä edistäen näin suomenhevosen asemaa hevosharrastajien piirissä. Yhdistykseen voi liittyä, vaikka ei suomenhevosta omistaisikaan.