Wienin Espanjalainen Ratsastuskoulu on maailman vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ratsastuskoulu, jossa on vaalittu klassisen ratsastuskoulun perinteitä jo yli 440:n vuoden ajan.
Omien sivujensa mukaan ”espanjalaisen” siitä tekee hevosrotu, joka tuotiin Espanjan alueelta 1500-luvulla, jotka olivat arabi- berberi ja espanjanhevosten risteytyksiä joita pidettiin erityisen sopivina ja oppivaisina ratsuina. Tämä ei kuitenkaan voi olla ainoa syy, koska Wienin ratsastuskoulun liikkeitä harjoitellaan myös nykyajan Espanjassa, nimikkeen ” Alta Escuela Española” alla.
Kouluratsastuksesta se poikkeaa sikäli että liikkeet ovat vielä monimutkaisempia ja näyttävämpiä, mukana on esimerkiksi hevosten niiaus polven varaan, kuin entisaikojen herrasmies ikään, ja nousu takajaloille; kouluratsastuksen perusliikkeet ovat silti myös mukana. Oudonkin näköiset sivuaskeleet ja kavioiden tömistely ovat kuitenkin liikkeitä jotka hevonen osaa luonnostaan, ja joita voi nähdä kun hevoset teutaroivat keskenään haassa, tai kun oriit haastavat toisiaan – liikkeet on vain sovitettu tarkkaan koreografiaan ja hevoset on koulutettu suorittamaan ne käskystä. Monia Alta Escuelan liikkeitä näkee sirkusesityksissä, sikäli mikäli sirkuksessa enää näkee hevosia. Alta Escuelan ratsastustyylistä on vähänlaisesti tietoja netissä edes englanniksi, mutta sentään videoita löytyy, kuten tämä esittelyvideo lajin mestaruuskilpailuista.
Vuonna 1729 keisari Kaarle VI palkkasi arkkitehti Josef Emanuel Fischer von Erlach’in suunnittelemaan mahtavan Talviratsastuskoulun Hofburg’in palatsiin. Jos hääkakku kasvatettaisiin jäähallin kokoiseksi ja käännettäisiin nurinpäin, se saattaisi muistuttaa kyseistä barokki-ihmettä joka valmistui 1735. Tiloissa koulun on ollut helppo harjoitella joka säällä, ja se on tietysti erinomainen esiintymisareena. Hiekka-areenaa ympäröi parveke jolta esitystä hovin jäsenet saattoivat seurata, ja nykyään turistit, ja esitykset ovatkin ’must’ kaikille Wienin kävijöille: liput kannattaa ostaa varmuuden vuoksi etukäteen jotta ei jää ilman. Kouluratsastuksesta poiketen ratsastajat esiintyvät ryhmässä, täydellisesti synkronoitu koreografia korostaa esityksen tarkkuutta.
Hevosrotu jota käytetään ratsuna, lipizzanhevonen eli lipizzaner, on tietysti sekin maailmankuulu, se Hevosia kasvatettiin aluksi alueella joka oli silloin osa keisarikuntaa: Lipizza eli Lipica on nykyään Sloveniassa. Rodun esi-isiä ja -äitejä olivat paikalliset hevoset ja keisarin Espanjasta tuottamat oriit; myöhemmin rodun vahvistamiseksi tuotettiin Arabiasta oriita. Lipizzanhevosten erikoispiirteenä on niiden väritys, koska ne syntyvät tummina tai harmaina, mutta niiden karvoitus vaalenee iän myötä, muuttuen valkoiseksi. Tämä ominaisuus on dominoiva, ja on niin yleinen että nykyään vain harvoin syntyy muun värisiä varsoja, jotka olivat yleisiä vielä muutama sukupolvi sitten, varsinkaan Itävallassa. Lipizzanhevosten jalostuskeskus on nykyään Piber, Itävallan eteläosissa.
Naapurimaissa kasvatetaan myös jonkun verran rodun edustajia, ja Amerikassa, johon niitä vietiin 1970-luvulta alkaen, ja rotua käytetään erityisesti kouluratsastukseen, miten muutenkaan. Lipizzanhevosia on maailmassa silti vain noin 3000 joten sitä pidetään melko harvinaisena rotuna.